torstai 5. syyskuuta 2013

WHITE ELEPHANTS – Johdatus siihen kaikkein tunnetuimpaan slenderblogiin




Tässä teille, rakkaat slendersicknessin sairastuttamat ystävät, muutamia keskeisiä kohtia Robert Sagelin kuuluisasta blogista sekä yrityksestä voittaa Slender Man.





White Elephants on kaikkien aikojen kenties vaikutusvaltaisin slenderblogi. Blogin perusti ja sitä ylläpiti Robert Sagel ja se oli aktiivinen vuosina 2010-2011, mutta poistettiin sittemmin.  (Itse asiassa blogi on poistettu ja koostettu uudelleen monta kertaa.) Tällä hetkellä postauksia voi lukea Slendernation-sivustolta  sekä osoitteesta http://whiteelephantsarchive.blogspot.fi/

Blogi sai alkunsa, kun Sagel eräänä päivänä kotimatkallaan näki Slender Manin vaanimassa lapsijoukkoa. Sagel yritti saada Slendyn huomion itseensä. Tapauksen jälkeen Sagel alkoi testata keinoja, joilla olisi mahdollista tuhota Slender Man ja koko sen ympärille rakentunut myytti. Havaintonsa Sagel kirjasi ylös blogiin, joka sai nimen White Elephants.

White Elephants esitteli lukijoilleen ydinteorian, joka mahdollistaisi Slender Manin lopullisen tuhoamisen. Sagelin ajatus oli, että mikäli Slender Man voidaan kuvitella olemassaolevaksi, voidaan hänet kuvitella myös haavoittuvaksi ja siten voitettavissa olevaksi. Ydinteoria rakentuu rooleille, joihin valitaan henkilöt. Nämä henkilöt alkavat toteuttaa tarinaa, jossa Slender Man lopulta voitetaan.
Sagelin kokeilu meni kuitenkin järkyttävällä tavalla pieleen tapauksen saamien ennalta arvaamattomien käänteiden vuoksi. Sagelin rohkea yritys häiritä ja tuhota Slender Man antoi kuitenkin toivoa tosille bloggaajille.

Vastauksena bloggaajien keskuudessa syntyneelle toivolle, Slender joukkoineen kuitenkin hyökkäsi takaisin marraskuussa 2011 eikä Slender Mania ole tiettävästi yritetty sen jälkeen voittaa ainakaan ydinteorian avulla.


Mistä White Elephansissa on kysymys?

Syyskuun 23. Päivä 2010 Robert Sagel näkee tien toisella puolella ihmistä muistuttavan hahmon. Sagel odottaa bussia, jotta pääsisi töistä kotiin, kun hän näkee tien toisella puolella hahmon, joka Sagelin mukaan on mittasuhteiltaan tavallinen ihminen. Muut pysäkillä olijat eivät kuitenkaan näe hahmoa , mutta työtoverin MP3-soittimessa ilmenee häiriöitä sekä näytöllä että äänessä.
Sagel hermostuu erityisesti siitä, että hahmo seisoi lasten lähellä. Hän haluaisi kaikin tavoin saada hahmon huomion itseensä eikä hän postausten perusteella vaikuta pelokkaalta, pikemminkin aggressiiviselta.

Myöhemmin samana päivänä Sagel kirjoittaa jääneensä ansaan. Hän kirjoittaa luoneensa White Elephantsin harhauttaakseen Slenderiä. (Sagel ei tosin käytä vielä nimitystä Slender Man, hän viittaa hahmoon miespuolisella hän-proniminilla.) Sagel kirjoittaa, että asiasta on tullut hänelle pakkomielle.

Ydinteoria alkaa avautua. Sagel käyttää Slenderistä nimitystä \Construct\ (suom. käsite, rakenne). Nimityksellä Sagel viittaa siihen, että hahmo on tehty, rakennettu ja siten myös rikottavissa ja tuhottavissa, kenoviivat selitän myöhemmin. Kolmannessa postauksessa hän alkaa käyttää hahmosta satunnaisesti nimitystä Slender Man.

Sagel kertoo lukijoille järkyttävän tarinan serkustaan nimeltä Alexis, joka alkoi tapailla nuorta miestä. Tämä nuori mies esitteli Slender Manin uudelle tyttöystävälleen ja Alexis jäi heti koukkuun. Slender Man alkoi vainota tyttöä ja tytöstä tuli pakkomielteinen. Raivokkaasti hän tallensi kaiken kokemansa päiväkirjaansa tekstein ja piirroksi. Alexis alkoi kärsiä myös muisinmenetyksistä ja vainoharhaisuudesta. Kun Alexis haki apua, kukaan ei uskonut häntä. Sagel itse seurasi tytön kamppailua vierestä kuin tutkija. Hän ei vielä tuossa vaiheessa uskonut Slender Manin olemassaoloon.
Lopulta Alexis tappoi itsensä.
Tämän jälkeen Slender Man alkoi vainota Sagelia.

Sagel alkaa kerätä tietoa lukijoiltaan. Hän pyytää ihmisiä lähettämään hänelle kaikki mahdolliset tietonsa Slender Manista. Sagel myös uskoo, että häntä vakoillaan ja on siksi piilottanut muistiinpanonsa. Sagel uskoo vakoilijoiden olevan Slender Manin seuraajia, hän käyttää näistä nimitystä \Agent\.

Sagel viittaa kirjoituksissaan muinaiseen uskomukseen, jonka mukaan Slenden Manin kaltaisten käsitteiden nimeäminen ja niistä puhuminen, antaa niille voimaa. Sagel uskoo, että ajatus voisi toimia myös päinvastoin. Yditeoria alkaa hahmottua. Sagel esittelee lukijoille kehyskertomuksen viidakossa elävästä Tuntemattomasta, jota koko kylä pelkää. Lopulta yksi kyläläisistä paljastaa Tuntemattoman olevan pelkkä tiikeri ja kyläläiset lakkaavat pelkäämästä.

Sagel raportoi tarkasti löytämästään, Slender Manin jälkeensä jättämästä materiasta, joka muistuttaa puun mahlaa. Se on kellertävän mustaa ja tahmeaa. Sagel piirtää aineella maahan merkin kohtaan, johon Slender Man usein ilmestyy. Hän saa Slender Manin perääntymään ja oletettavasti huutamaan tuskasta. Tämä luo valtavasti toivoa niin Sagelille kuin meille muillekin.

* * *

White Elephants on kirjoitettu eräänlaisella pikakirjoituksella. Sagel erottaa tekstistä vaaralliset asiat käyttämällä kenoviivoja (\Construct\ viittaa Slendyyn itseensä, \Agent\ taas Slendyn seuraajaan). Väliviivoille Sagel puolestaan merkitsee käsitteet, jotka vaativat lyhyen selityksen avautuakseen (esimerkiksi –visitations-)

 Slenderbloggins-sivustolla kirjoittava Andy poimii paikoin vaikeaselkoisesta White Elephantsista muutamia keskeisiä teemoja ja selkiyttää samalla  Sagelin varsin poukkoilevaa ajatuskulkua.  

Sagelin blogista suurin osa keskittyy selittämään ydinteoriaa. Jokaisessa kulttuurissa on sille tyypillinen \Construct\, Saksassa se on Der Ritter ja slaavilaisessa kulttuurissa Baba Yaga. Slender Man puolestaan edustaa internetkulttuuria (eikä ole siis esimerkiksi pelkästään amerikkalaista kulttuurin tuote).
Selvänä erona on kuitenkin se, että muinaiset \Constructit\ on jo tuhottu ja voitettu, ne ovat siis lakanneet olemasta pelottavia. Slender Man sen sijaan on uusi eikä keinoja sen tuhoamiseksi ole vielä keksitty.

Sagel uskoo, että \Construct\ heikentyy Halloweenina sekä talvipäivänseisauksena (21.12.). Sagel perustelee asian seuraavasti: Halloweenina pelosta tulee hauskaa, eikä \Construct\ kykene hyödyntämään ihmisten pelkoa, joka normaalisti toimii \Constructin\ päävoimana.  Talvipäivänseisauksen merkitystä Sagel ei avaa.

Ydinteorian perustana ovat roolit, joille Sagel yrittää löytää esittäjät.  Roolit ovat Tietäjä (Sage) Mystikko (Mystic), Erakko (Hermit), Soturi (Warrior), Sankari (Hero) ja Vartija (Guardian). Myös muita rooleja on, mutta nämä kuusi muodostavat ydinjoukon.

Sagel uskoo, että tietäjiä tarvitaan kolme. Yksi keskittyy aseisiin, toinen puolustukseen ja kolmas vihollisen ominaisuuksiin. Toisin sanoen tietäjistä muodostuvat Miekka (Sword), Kilpi (Shield) ja Käärinliina (Shroud, voidaan suomentaa myös kosketussuoja). Sagel pyrkii löytämään aseen, jolla hyökätä \Constructia\ vastaan. Hän uskoo, että aseeksi käy partiotytön veitsi, jonka tyttö on iskenyt Slender Maniin. Veitsen voima perustuu siihen, että se on Slender Manista valuneen aineen peitossa. Samalla aineella Sagel itse sai Slenderin perääntymään tämän vaaniessa Sagelia.

* * *

Kuten  jälkikäteen tiedetään, ei Sagel joukkoineen onnistu voittamaan Slender Mania. Blogin viimeisistä merkinnöistä käy ilmi, että \Agentit\ siepaavat Sagelin ja blogi hakkeroidaan. Lopulta vaikuttaa siltä, että kaikki projektiin osallistuneet tulevat hulluiksi.


Lopuksi

White Elephants ei ole maailman helppolukuisin blogi, mutta näillä muutamilla koordinaateilla saat siitä halutessasi ehkä paremmin tolkkua.

Voit lukea blogia täällä : http://whiteelephantsarchive.blogspot.fi
Suosittelen myös slenderbloggins-sivustoa, jossa Slender Man –myyttiä käsitellään asiallisesti ja mielenkiintoisesti : http://slenderbloggins.wordpress.com

Onnea matkaan!






tiistai 3. syyskuuta 2013

Ilmaisherkkuja Cujolle ja muille ihanille unelmalemmikeille!





Tämä on kauhublogi, koska kauhu on minulle maailmassa toiseksi tärkein asia.
Kauhu on toinen niistä kahdesta, jotka minun mielestäni maksavat vaivan.
Kauhu tekee minut onnelliseksi.

Kauhun ohi menevät kaikissa olemassa olevissa sekä kuvitteellisissa maailmoissa ainoastaan
koirat.
Tuosta oikealla olevasta pikkuruisesta esittelytekstistä käy ilmi, että minulla on koira ja se koira on maailman ihanin (yleensä).
Koira sai jo ennen syntymäänsä nimekseen Cujo sen huikean kauhuromaanin mukaan, jonka Stephen King kirjoitti 80-luvun alussa.

Cujo näyttää tältä:



Cujo on 3 ja puolivuotias valkoinen länsiylämaanterrierityttö, joka käyttäytyy hyvin kun siltä tuntuu.

Olen halunnut koiraa aina. Tai niin kauan kuin jotain olen osannut haluta. Vanhemmat sanoivat ei kaksikymmentä vuotta. Sitten asuin hetken ulkomailla ja muutin lopulta Turkuun yksiöön. Sinne en tilan rajallisuuden ja opiskelukiireiden vuoksi uskaltanut koiraa ottaa.
Lopulta löysin maailman ihanimman miehen, muutimme reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen yhteen ja aloimme odottaa Cujoa.

Kului melkein vuosi.

Cujo muutti meille Littoisista maailiskuun lopussa, kun kaikkialla oli kuraa. Pieni valkoinen pötkö ulisi ja vinkui koko matkan Turkuun. Uudessa kodissa pissa valui heti siihen lattian ainoaan neliömetriin, jossa ei ollut sanomalehteä. 
Sen jälkeen Cujo tassutteli eteisen lipaston alle ja nukahti.

Aamulla nousin seitsemältä ja kannoin pennun pihalle muka pissalle. 
Cujo istuutui kenkäni päälle ja näytti siltä, ettei aio ottaa askeltakaan.
Lopulta kannoin pennun takaisin sisään.

Ensimmäiset puoli vuotta olin kauhusta jäykkänä. Itkeskelin paljon ja usein, sillä pelkäsin
Cujon kuolevan käsiini. Seurasi ripulipäiviä, oksennuksia, punkkeja, liukastumisia, jalkoihin jäämistä ja kaikkea muuta kamalaa. Cujo pysyi hengissä.

Pahimmat viikot olivat noin vuosi sitten, kun Cujolla puhkesivat allergiat. Ripuli ei mennyt ohi, vaikka syötettiin mitä ja tassut punoittivat ja kutisivat jatkuvasti. Tuli aika testata eläinlääkärivakuutuksen kattavuus.
Seurasi syksyn kestänyt allergiadieetti sekä tassujen pesua lääkeshampoolla. Eteisessä oli pysyvästi pakkaus kertakäyttöisiä tassupyyheitä, joilla kuratassut pyyhittiin aina lenkin jälkeen. Lopulta hommaan tuli selvyys ja varovaisten kokeilujen jälkeen löytyi oikea ruoka.

Cujo on minulle valtavan rakas ja pidän koirista ehdottomasti enemmän kuin useimmista ihmisistä. 
Cujon tultua jäivät baari-illat lopullisesti taakse, sillä mikään drinksu ei vedä vertoja kainaloon käpertyvälle koiralle tai yheiselle syysretkelle vaikkapa Kakolan mäelle. 

Cujo ei omista huiveja, huppareita tai nahkatakkeja. Pyrin pitämään tuon valkoisen puntin elämän koiralle soveliaana. Vaatevarasto koostuu heijastinliivistä, kurahaalarista sekä sadetakista, joka pinkin värin vuoksi soveltuu hyvin metsässä juoksenteluun. 
Ruoan suhteen joudun olemaan tarkka. Kaikki mahtavat sokeri-vehnäihanuudet jäävät kauppaan. Sen sijaan kiikutan vähän väliä kotiin hirveä ja poroa.
Pikkuveljeäkin olemme Cujolle harkinneet, mutta juuri nyt elämään ei mahdu toista koiraa.

Cujo on maailman paras lenkkikaveri eikä mikään vedä vertoja ulkoilusta väsyneen koiran lämmölle ja tassujen tuoksulle. <3



PS. Vinkkinä niille lukijoille, joilla on koira, niin nyt on mahdollista saada ilmaista koiranruokaa yhden paketillisen verran.
Itse en ole juuri tuota ruokaa vielä kokeillut, mutta tarkoitus olisi ottaa ruoka kokeiluun jo tänään. Moni barf-ruoka sopii allergikko-Cujollekin hyvin ja mielelläni tuon vaihtelua pelkkiin nappuloihin. Sitä paitsi sellainen vaikkapa raa'alta kalalta haiseva kiitosnuolaus ruokailun jälkeen on ihan omaa luokkaansa!

Ilmaisen ruokapakkauksen saat täältä:


Sen tarjoaa:

mush-launch-1.jpg