Linnunpelätin on väline, jolla on tarkoitus pitää linnut
loitolla kasvimailta ja pelloilta. Linnunpelätin voi olla millainen hyvänsä;
esimerkiksi narun päähän sidotut cd-levyt käyvät, mikäli ne onnistuvat pitämään
linnut poissa siementen kimpusta. Linnunpelätin voi kuitenkin olla - ja se
usein onkin - paikallaan seisova, ihmistä muistuttava nukke, joka on puettu
vanhoihin vaatteisiin ja täytetty oljilla.
Linnunpelätti on suosittu ja käyttökelpoinen paitsi
maanviljelyksessä myös populaarikulttuurissa. Erityisesti kauhukuvasto on
ottanut linnunpelättimen omakseen. Pelätit muistuttavat erehdyttävästi kepin
nokkaan työnnettyä ruumista. Niiden on tarkoitus näyttää ihmiseltä, mutta sitä
ne eivät todellakaan tee. Niiden veriin ja ytimiin menevästä kammottavuudesta
voi halutessaan syyttää esimerkiksi oudoksi laaksoksi kutsuttua
hypoteesia.
Linnunpelättejä löytyy kaikkialta; musiikista, kirjoista,
elokuvista, peleistä ja sarjakuvista. Oman kiinnostukseni herätti menneenä
viikonloppuna Touch of Evil –lautapelin pelätti, jonka kuva jaksoi kiehtoa
loputtomasti. (Minulle väitettiin, ettei pelättiä voi valita omaksi
pelihahmoksi, koska se on vihollinen. Pitää valita joku ihminen ja pelata sitä. C’mon!)
Sen innoittamana esittelen teille nyt kuitenkin muutaman
tunnetuimman linnunpelättimen.
Kuebiko
Kuebiko on japanilaisen mytologian linnunpelätti, joka
esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 712 kirjassa nimeltä Kojiki. Kuebiko ei osaa
kävellä, mutta tietää ympäröivästä todellisuudesta kaiken: "Because
he stands all day outdoors, he knows everything".
Kuebikoa pidetään Japanissa yhä joko maanviljelyksen tai
sivistyksen ja viisauden jumalana ja hahmo löytyy mm. videopelistä The Legend
of Delda: Ocarina of Time.
Feathertop
Feathertop on linnunpelätti, jonka noita herättää henkiin
Nathaniel Hawthronen novellissa vuodelta 1852. Feathertop on noiduttu
muistuttamaan tavallista ihmistä, ainoana erona piippu, jota pelättimen on
poltettava pysyäkseen elossa.
Pelätin kohdatessa nuoren tytön, Pollyn, syttyy rakkaus, jota
kestää tasan niin pitkään, että nuoripari näkee itsensä peilistä. Peilikuva
paljastaa Feathertopin todellisen luonteen, tyttö pyörtyy ja pelätti pakenee
luojansa luo.
Kun Feathertopille
selviää, mikä hän sisimmiltään on, hän heittää mielenosoituksellisesti
piippunsa menemään ja hajoaa olkikasaksi.
"There are thousands upon thousands
of coxcombs and charlatans in the world, made up of just such a jumble of
wornout, forgotten, and good-for-nothing trash as he was! Yet they live in fair
repute, and never see themselves for what they are" toteaa noita.
Ihmemaa Ozin pelätti
Ozin ihmemaan aivoton olkiukko on tehtävässään epäonnistunut
hahmo, joka tapaa Dorothy tämän ollessa matkalla Smaragdikaupunkiin. Pelätti
liittyy Dorothyn seuraan toiveenaan saada Ozin mahtavalta velholta aivot. (Näin
itse asiassa tapahtuukin lopulta, joskin aivot on tehty jyvistä ja niiden
vaikutus on puhdasta plaseboa. Todellisuudessa pelätti oli koko tarinan
älykkäin alusta lähtien.)
Ozin pelätti on nähty vertauskuvana 1900-luvun taitteen
amerikkalaiselle maanviljelijälle, johon on tarpeettomasti liitetty mielikuva
yksinkertaisuudesta, mutta joka todellisuudessa edustaa -niinpä niin- vakaata maalaisjärkeä.
Tohtori Jonathan Crane
Jonathan Crane sai lempinimen linnunpelätti jo pienenä. Hän
oli hintelä ja veltto ja joutui siksi muiden kiusaamaksi. Häntä nimiteltiin ja
viskottiin kivillä. Vähitellen pilkka ja fyysiseksi yltynyt kiusaaminen kiertyi
Cranen sisällä pakkomielteiseksi tarpeeksi kostaa koettu vääryys.
Teini-ikäisen Cranen ensirakkaus niin ikään osoittautui
pettymykseksi. Sherry-niminen tyttö kun johdatti Crane-polon pimeään
huoneeseen, jossa hätä vaani jälleen uusi kiusaaja, joka yllätti Cranen
kurpitsanaamio päässään ja heitteli tätä kurpitsoilla samalla, kun ajoi Cranen
tiehensä.
Seuraavana vuonna Crane loi itselleen toisen minän,
Linnunpelättimen, ja tappoi ensimmäisen kerran. Hän oli tuolloin 18-vuotias ja
huomasi nauttivansa niin ihmisten pelottelusta kuin tappamisestakin.
Crane päätyi lopulta yliopistoon opiskelemaan psykologiaa ja
kemiaa. Hän erikoistui pelkoihin ja hallusinogeeneihin ja saikin opettajan
paikan yliopistolta. Liian intensiivinen havainnointitapa kuitenkin toi
Cranelle potkut. Tämän jälkeen Crane keskittyi pelkästään uraansa
Linnunpelättimenä.
Julkisuuteen Cranen linnunpelätinhahmo tuli vuonna 1941
World’s Finest Comics –lehdessä. Hänet tunnetaan ensisijaisesti Batmanin
vihollisena.
Näiden lisäksi kammottavat pelätit ovat esiintyneet mm. World of Warcraftissa, Doctor Whossa, Supernaturalissa sekä Tales from the Crypt -sarjassa. Sekä tietysti lukuisissa muissa yhteyksissä kautta ihmiskunnan historian.