CREEPYPASTA - Kauhun uusi aika
creepy [kri:pi] (ark)
kammottava, värisyttävä, kauhu-
paste [peist] I s
1 tahna; taikina; massa 2 liisteri 3 korulasi, strassi II tr liimata; liisteröidä
* * *
Ne, jotka ovat nähneet smile.jpg-nimisen tiedoston
kertovat sen sisältävän valokuvan,
jossa koiramainen olio, mahdollisesti siperianhusky on kuvattu kirkkaassa salaman valossa. Koira istuu
hämrässä huoneessa taustallaan ainoastaan
ihmisen käsi, joka kurottuu kuvaan koiran vasemmalta puolelta. Käsi on tyhjä, mutta useimmat sanovat sen näyttävän viittovan jotain. […]
Kuvan uhrit väittävät nähneensä kuvan toistuvan loputtomiin mielessään silloin ku heillä
todellisuudessa on ollut epileptinen kohtaus. Näiden
kohtauksien on raportoitu jatkuvan
määrittelemättömän ajan, ne tulevat
usein uhrien nukkuessa ja aiheuttavat
hyvin eläviä ja voimakkaita painajaisia. -Smile dog
.jpg)
Mitä creepypasta
on?
Kun hakukoneeseen kirjoittaa sanan ”creepypasta” saa alle
puolessa sekunnissa yli puoli miljoonaa osumaa. Suurimassa creepypastan nimeä
kantavassa facebook-yhteisössä on lähes 15 000 jäsentä. YouTubessa suosituimmat
creepypastaksi luokiteltavat videot ovat keränneet miljoonia katsojia. Mistä
oikein on kysymys?
Sanana creepypasta
on muunnelma internetajan termistä copypasta,
joka merkitsee tekstikatkelmaa, joka uudelleen ja uudelleen kopioidaan (copy)
ja liitetään (paste) eri puolille
internetiä; keskustelufoorumeille, sivustoille ja profiileihin. Creepypastalla
tarkoitetaankin internetiin lisättyä lyhyttä kauhutarinaa tai -kertomusta,
jonka tarkoituksena on säikäyttää lukijansa. Idea on ikivanha. Ennen internetiä
creepypastan sijaan puhuttiin kauhujutuista tai urbaanilegendoista. Creepypastaan
erikoistuneilla internetsivustoilla kuitenkin korostetaan, että creepypastassa
ei milloinkaan ole kyse valtavirtakauhusta.
Mistä kaikki alkoi?
Creepypastan alkuperä on hämärän peitossa, mutta ensimmäiset creepypastaksi
luokitellut kertomukset löytyvät 1990-luvulta. Ne olivat sähköpostin kautta
levinneitä ketjukirjeitä, joissa ketjun katkaisemisesta seurasi useimmiten vakavia
mielenterveysongelmia tai kuolema. Yksi tällaisista kirjeistä kulki nimellä
Katu Lata Kulu. Kirjeessä kerrottiin nuoresta afrikkalaistytöstä, joka
40-luvulla saapui Amerikkaan. Tuntematon mies tappoi tytön viiltämällä hänen
selkäänsä tekstin LATUALATUKA. Mikäli viestin saaja ei jatkaisi ketjua, tulisi
Katu Lata Kulu keskiyöllä varastamaan ketjun katkaisseen henkilön sielun.
Vuonna 2007 4chan-nettisivustolle ilmestyi ensimmäinen
creepypastaa koskeva keskusteluketju. Marraskuussa 2010 New York Times julkaisi
artikkelin nimeltä ”Bored at work? Try Creepypasta, or Web Scares”. Joulukuussa
2010 luotiin creepypastalle oma TV Tropes –sivu. Vuonna 2012 creepypastalla on
Facebookissa tuhansia tykkääjiä ja lukuisat nettisivut ovat koonneet
internetissä leviävät creepypastat yhteen.
Ainakin 200 lapsen kerrotaan sairastuneen Lavender Town
–syndroomaan pian helmikuun 27.
päivän jälkeen vuonna 1996, jolloin Pokémon Red and Green -peli julkaistiin Japanissa. Lapset tappoivat itsensä
useimmiten joko hirttäytymällä
hyppäämällä korkealta. Ne, jotka eivät tappaneet itseään kärsivät vakavista päänsäryistä
kuunneltuaan Lavender Town –pelin teemamusiikkia.
Huhujen mukaan itsemurhien ja sairastumisten takana oli
pelin musiikki, jonka taajuus oli äärimmäisen korkea. Tutkimuksissa
todettiin, että vain lapset ja nuoret
teini-ikäiset voivat kuulla näin korkean taajuuden.
Kun musiikkia vuonna 2012 analysoitiin käyttämällä
erikoissoftaa huomattiin, että
lähellä musiikin loppua alkoi softa luoda kuvia Unown-nimisestä Pokémonista. Unown voidaan kääntää vapaasti
sanoilla LEAVE NOW. – Lavender Town Syndrome
Miten creepypasta
erottautuu valtavirrasta?
Creepypasta on paitsi kertomuksia myös videoita ja kuvia,
joiden avulla tarinoita on mahdollista syventää. Yksi YouTuben tunnetuimmista
creepypaste-videoista on kerännyt yli viisi miljoonaa katsojaa ja on nimeltään
yksinkertaisesti The Scariest Picture on the Internet. Muita tunnettuja
videoita ovat kiistelty The Grifter sekä suicidemouse.avi, joista jälkimmäinen
kiersi ketjukirjeen muodossa jo 90-luvulla ja jota pidetään yhtenä kaikkien
aikojen ensimmäisistä creepypastoista.
Osa creepypastasta on tarkoitettu säikyttämään, osa
pelkästään huvittamaan. Puhutaan huonosta (”bad”) tai jälkeenjääneestä
(”retarded”) creepypastasta, joka on tarkoituksellisen huvittavaa ja älytöntä
tai josta puuttuu loppuhuipennus.
Creepypastojen pituus ja laatu vaihtelevat, mutta
nettisivusto creepypasta.wikia.com on listannut kolme kategoriaa, joihin
useimmat creepypastat voidaan jakaa:
- Ensimmäinen toistuva piirre on viittaus menneisyyteen,
uutiseen tai tapahtumaan, jonka lukija varmasti tietää. (Muistat varmaan 2000-luvun alusta sen tapauksen, jossa kaksi
pikkutyttöä katosi sängyistään keskellä yötä.)
- Toinen toistuva ominaisuus creepypastassa on listata
lukijalle tarkat ohjeet siitä, miten tiettyjä tekoja seuraa tietty, yleensä
kauhea seuraus. (Se, joka pimeässä sanoo
peilin edessä kolmasti ”Bloody Mary” manaa esiin raivoisan noidan hengen. Henki
silpoo ruumiit ja repii sielun irti ruumiin jäänteistä. Bloody Maryn irti
repimä sielu jää ikuisiksi ajoiksi peilin vangiksi.)
- Kolmatta toistuvaa teemaan kutsutaan Kadonneeksi jaksoksi
(The Lost Episode). Kadonnut jakso viittaa tv-sarjan osaan, jota ei ole koskaan
esitetty missään. Jaksossa tutut hahmot käyttäytyvät oudosti tai
väkivaltaisesti. On tavallista tällainen creepypasta kertoo suositusta,
lapsille suunnatusta piirrossarjasta. Esimerkiksi Paavo Pesusieni ja Pokémon
ovat monen creepypastan aiheena. Myös My Little Pony ja Simpsonit ovat
innoittaneen creepypastan keksijöitä. Omat creepypastansa on myös Sonicilla,
Legend of Zeldalla ja Minecraftilla.
Mitä uutta
creepypasta tarjoaa?
Creepypastassa ei aina ole kyse puhtaasti vanhan
kierrättämisestä vaan sen myötä kauhugenre on saanut joukon uusia hahmoja.
Heinäkuussa 2009 Something Awful Forums käynnisti paranormaalien valokuvien
kuvanmuokkauskilpailun. Tuon kilpailun myötä internetiin syntyi uusi hahmo,
Slender Man. Slender Man on nimensä mukaisesti tummiin pukeutunut, laiha mies (slender merkitsee yksinkertaisesti
hoikkaa), jolla on lonkeroita muistuttavat raajat jonka valkoisista kasvoista
puuttuvat silmät ja suu. Slender Man vainoaa erityisesti lapsia ja aiheuttaa
muun muassa unettomuutta, vainoharhaisuutta sekä yskää(!)
Kilpailukuvasta alkunsa saanut hahmo alkoi elää internetissä
omaa elämäänsä. Valokuvia tuli lisää, creepypastat syvensivät tarinaa ja
nettiin ladattiin Slender Manista kertovia, dokumentin tyyliä jäljitteleviä
filmejä. Slender Maniin pohjautuvat myös tietokonepelit Slenderman (2011, Green
Meteor Team) sekä Slender (2012, Parsec Productions).
Creepypasta uudistaa kauhugenreä jatkuvasti. Uusia tarinoita
keksitään ympäri maailmaa ja fanifiktion tapaan kirjoitetut kauhutarinat tekevät
vanhasta uutta. Internetin ansiosta tarinat alkavat elää omaa elämäänsä, ne
saavat uusia loppuja ja niistä keskustellaan. Ne päätyvät koko maailman
luettaviksi. Vanha nähdään eritavalla kuin ennen ja samalla syntyy jotain
kokonaan uutta. Mielikuvitus ja pelko yhdistävät ihmisiä yli internetin ja
creepypastassa on kyse ennen kaikkea meidän aikamme kauhusta.
Creepypasta tuo kauhukertomukset jokaiseen kotiin. Se tarjoaa
kenelle tahansa mahdollisuuden luoda oma tarinansa ja jakaa se miljoonien
lukijoiden tai katsojien kesken. Internet tarjoaa näille kauhukertomuksille
uuden ulottuvuuden ja tuo nykyajan ilmiöt kauhukertomusten osaksi. Vanhat kartanot tai kosteat ullakot ovat enää
harvoin osa nuorten arkea. Sen sijaan tietokonepelit ja tutut tv-sarjat ovat
kaikille tuttuja. Vanhimmat netissä edelleen kiertävät creepypastat ovat
melkein 20 vuotta vanhoja. Ei liene epäselvää, että aikanaan creepypastasta
todennäköisesti tulee osa uuden sukupolven kansanperinnettä.
Kauhu valtasi Sateenkaaren hänen katsoessaan ympärilleen.
Huone oli koristeltu Marsipaanin
tyylille uskollisesti, mutta silti kaikki oli pielessä. Katosta roikkuva serpentiini oli
tehty kuivatuista suolista, kirkkailla väreillä
maalattuja kaiken kokoisia kalloja oli aseteltu riviin seinustalle. Pastellisävyin koristellut sisäelimet oli täytetty
heliumilla ja kiinnitetty tuolien
selkämyksiin. Tuolit ja pöydät oli koottu kuolleiden ponien jäänteistä. Pöydällä, Sateenkaaren vieressä olivat
neljän varsan päät. Niiden silmät
olivat kiinni kuin ne olisivat unessa. Varsojen päähän oli aseteltu niiden omasta nahasta tehdyt
juhlahatut.
– My
Little Pony, The Lost Episode: Cupcake
Esimerkit on kerätty creepypasta.wikia.com-sivustolta. Vapaat käännökset ovat
kirjoittajan.
Linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti