maanantai 10. kesäkuuta 2013

SLENDER MAN TAITEESSA JA KULTTUUREISSA



Vilkaisin tässä taannoin blogini tilastoja ja yksi teksti on viimeisten kuukausien aikana noussut luetummaksi kuin muut yhteensä. Kirjoitusta Slender Manista on klikattu ja jaettu Facebookissa ja valtaosa niistä Google-hauista, joilla blogiini on päädytty, liittyvät Slender Maniin. Siispä tässä teille uusi Slender Man -postaus. Lukeminen jälleen omalla vastuulla.



Slender Manin uskotaan olleen olemassa vuosisatoja, tarinoita kerrotaan useissa eri kulttuureissa ja hahmo esiintyy myös taiteessa. Slender Manin hahmo kietoutuu yhteen monien muiden hahmojen kanssa, joita tavataan maapallon joka kolkassa. Onko kyse samasta hahmosta vai ovatko nämä painajasimaiset hahmot vain sukua keskenään? Kokosin tähän joukon olentoja, joilla on jonkinlainen yhteys Slender Maniin. Lista ei ole kattava ja lisää löytyy varmasti.  


MUINAISET KULTTUURIT


Luolamaalauksissa Brasiliassa, Serr de Capivaran kansallispuistossa esiintyy omituinen, venytetty hahmo, joka taluttaa lasta kädestä. Maalaus on ajalta 9000 eKr. Sen yhteyksistä Slender Maniin kuitenkin kiistellään, sillä kuvasta puuttuvat Slenderille tyypilliset ylimääräiset raajat.

Babyloniassa, akkadien ja sumerien keskuudessa uskottiin paholaiseen nimeltä alû. Sana merkitsee ”puoli-ihmistä” tai ”puolipaholaista”. Alû oli kasvoton ja sillä oli tapana hiipiä uhriensa makuuhuoneisiin ja säikytellä ihmisiä näiden nukkuessa. Alûn kerrotaan aiheuttaneen muun muassa puhekyvyttömyyttä ja tajunnan häiriöitä.

Atsteekkitaiteessa on kuvauksia, joissa papit poistavat sydämen uhreilta, joilla on useampia raajoja. Joissain teoksissa myös papit kuvataan moniraajaisina.

Maya-kulttuurissa suuret, pitkäoksaiset Ceiba-puut  (suomeksi Kapokkipuut) olivat pyhiä. Näihin puihin liittyivät usein pelottavat tarinat sekä itse paholainen. Eräässä tarinassa paha henki naamioituu Ceibaksi , joka viekoittelee juopuneen miehen. The Ceiba Man oli Maya-kulttuurin jumalhahmo, joka asui Ceiba-puissa. Mayat myös uhrasivat näille puille.

Kiinnostava historiallinen viittaus myös löytyy Egyptistä, ajalta 3100 eKr. Faarao Waznerin haudasta löytyy hieroglyfikaiverrus, joka esittää erikoista hahmoa, jolla on useita yläraajoja. Vastaavaa ei ole löydetty milloinkaan muista hieroglyfejä käyttäneistä kielistä.


EUROOPPA



Iso-Britannia ja Skotlanti

Fear Dubh, joka lähteestä riippuen kääntyy englanninkielen sanoiksi Dark Man tai The Devil, on skottimytologian hahmo, jonka kerrotaan vainoavan ihmisiä metsässä kulkevilla, yksinäisillä poluilla. Fear Dubh kuvataan kaikissa tarinoissa pahaksi. Näiden kauhutarinoiden tarkoitus on ollut pitää lapset sisällä ja estää näitä lähtemästä omin päin metsään.

Englannissa tunnetaan hahmo nimellä Tree Man. Tree Manilla kerrotaan olevan useita raajoja, jotka muistuttavat puunoksia. Hänet on nähty ainoastaan metsissä ja vanhemmat käyttävät tätäkin tarinaa usein saadakseen lapset tottelemaan. Historiasta löytyy kuitenkin muutama katoaminen, joiden uskotaan liittyvän Tree Maniin.

Brittein saarilta löytyy myös 7-jalkainen hahmo nimeltä The Clutchbone.  Ensimmäiset tarinat ovat 1800-luvun alusta ja niissä Clutchbone  kuvataan mustana hahmona, jolla on nahkainen iho ja sen pää muodostuu palavasta soihdusta. Clutchbone on poikkeuksellisen väkivaltainen ja hahmoon liitetään usein uhrien katoaminen, polttaminen ja silpominen.


Saksa

Der Ritteriä kuvaavat, saksalaiset puupiirrokset 1800-luvulta ovat Hans Freckenberg –nimisen kuvataiteilijan tekemiä.  Freckenberg teki piirrokset jo 1500-luvulla, mutta ne löydettiin vasta 1883 Halstbergin linnasta. Freckenberg tunnettiin tarkoista anatomisista kuvauksistaan ja juuri siksi piirroksissa esiintyvä hahmo venyneine raajoineen ja ylimääräisine käsineen on herättänyt keskustelua. Hahmon on nähty symboloivan tuohon aikaan Euroopassa riehuneita uskonsotia ja toisaalta sen on taas uskottu kuvaavan Halstbergin linnan lähistöllä 1543 tapahtuneita arvoituksellisia katoamistapauksia.

Niin tai näin, moni uskoo Freckenbergin halunneen kuvata piirroksissaan Mustassa Metsässä (Black Forrest) eläneen keijun (Tässä kohtaa haluan muistuttaa, että keiju ei aina ole viitannut suloiseen siivekkääseen vaan tunnetaan myös liuta erittäin pahoja keijuja.). Legendan mukaan tuhmat lapset, jotka salaa vanhemmiltaan hiipivät yöllä kiellettyyn metsään, saivat peräänsä Der Grobmannin, joka tuosta hetkestä lähtien vainosi lapsia kunnes sai nämä kiinni tai kunnes lapset vapaaehtoisesti kertoivat vanhemmilleen luvattomista teoistaan.

Niin ikään saksalaisesta runoudesta löytyy hahmo nimeltä Schlankwald. Nimi suomentuu kankeasti, mutta viittaa laihaan metsään. Schlankwald on metsän vartija, joka sieppaa lapsia ja saalistaa niitä, jotka uskaltautuvat metsään. Schlankwaldin syntyajankohtaa ei tiedetä.

Brandenburgin kaupungissa päivättiin 1550-luvulla puupiirros, joka esittää miestä, jolla on yllään moderni puku ja jonka käsivarret muistuttavat lonkeroita.

Yksi saksalaisen renessanssitaiteilija Hans Baldungin kuuluisimmista maalauksista on suomenkieliseltä nimeltään Naisen kolme ikäkautta (Three Ages of Woman and Death), jossa luurankomainen hahmo kannattelee tiimalasia naisen pään päällä. Vuonna 2003, kun maalausta tutkittiin, löydettiin näkyvän maalauksen alta toinen. Alun perin taiteilija oli maalannut luurangolle monta kättä, mutta päätynyt lopullisessa versiossa peittämään ylimääräiset raajat.


Romania

Romaniasta puolestaan löytyy kansansatu, joka kertoo Pitkästä Miehestä (Tall Man). Pitkällä Miehellä kerrotaan olevan useita käärmemäisiä raajoja sekä mustat vaatteet. Usein kerrotussa tarinassa Pitkä Mies pakottaa perheen äidin tappamaan miehensä ja lapsensa. Tämän jälkeen Pitkä Mies liukuu sisään tulisijan kautta ja puristaa äidin ”palavaan syleilyynsä”.


Pohjois-Amerikka

Slendylle sukua lienee myös Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva Wendigo (tunnetaan myös muun muassa nimillä Windigo, Weendigo, Windago, Waindigo Windiga). Wendigo on ihmisiä vainoavapaha henki tai hirviö, joka elää pohjoisen metsissä ja käyttää ravinnokseen ihmislihaa. Wendigolla onkin vahva yhteys talveen ja kylmyyteen sekä niiden yhteydessä ilmenneeseen nälänhätään. Legendan mukaan ihminen, joka nälissään syö toisen ihmisen lihaa, muuttuu Wendigoksi. Tällainen ihminen on tuomittu vaeltamaan maan päällä ikuisesti, sammumattoman ihmislihan riivaamana.
Psykiatria tuntee myös wendigo-psykoosin, jonka oireisiin liittyvät muun muassa oksentelu, anoreksia ja unettomuus.
Wendigon ja Slender Manin välillä on monia yhtäläisyyksiä, molemmat liitetään usein metsään, kumpikin vainoaa uhriaan, ajaa tämän hulluuteen ja lopulta tappaa. Joidenkin kuvausten perusteella Wendigo oli Slender Manin tapaan musta, pitkä ja kalpeaihoinen. Erojakin kuitenkin löytyy, sillä joissain kuvauksissa Wendigon on sanottu olevan kokonaan karvojen peitossa. 

Pohjoisamerikkalainen myytti on myös Bundle, eräänlainen mörkö, jonka ulkonäkökuvaukset vaihtelevat niin paljon, että tarkkoja tuntomerkkejä on mahdotonta antaa. Bundle-tarinoille yhteistä on Slenderinkin yhteydessä tavattu Tulpa-vaikutus, jossa Bundlesta puhuminen tai kirjoittaminen saa Bundlen syntymään kyseiseen tilanteeseen.

Pohjois-Amerikka tuntee myös liudan suolla eläviä hirviöitä. Yhtenä esimerkkinä ovat valtavat hämähäkit, jotka sitovat ihmiset seittiinsä ja vetävät nämä suon mustaan syvyyteen.

Karibialta on puolestaan lähtöisin Taíno-kulttuuri, jonka legendat kertovat hupia- tai op’a-nimisestä, öisin ilmestyvästä hahmosta, jolla ei ole kasvoja. Hupia vainoaa ja halvaannuttaa uhrinsa ja ajaa nämä hulluuteen.

Venäjä

Venäjällä pitkä ja laiha hahmo tunnetaan ”korjaajana”, joka saalistaa niitä joiden syntyperään tai olemassaoloon liittyy epätyypillisiä piirteitä. Esimerkkinä mainitaan aviottomat lapset.

Aasia

Japanissa nopperabou on kasvoton aave, jota kuvaillaan erittäin pelottavaksi, joka saa nautintoa ihmisten säikyttelystä. Muuten nopperabout ovat yleensä harmittomia.



Lisätietoa:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti